Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

10.12.1982

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:1982-II-184

Asiasanat
Konkurssi, Takaisinsaanti konkurssipesään
Tapausvuosi
1982
Antopäivä
Diaarinumero
S 82/366
Taltio
3632

Rakennusliike ja kaksi sen lukuun toiminutta henkilöä olivat perustaneet asunto-osakeyhtiön ja merkinneet sen koko osakepääoman. Asunto-osakeyhtiö oli viimeisten 60 päivän aikana ennen rakennusliikkeen konkurssin alkua antanut rakennusliikkeen velkojalle pantiksi rakennusliikkeen velasta asunto-osakeyhtiön tunnustaman ja sen omistamaan kiinteistöön kiinnitetyn haltijavelkakirjan. Osakeomistussuhteista huolimatta kysymyksessä ollutta panttia ei katsottu annetun rakennusliikkeen omaisuudesta eikä sitä KS 46 §:n e kohdan säännös huomioon ottaen voitu julistaa peräytyneeksi rakennusliikkeen konkurssipesään.

III-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

A Oy:n konkurssipesä oli B Oy:lle 5.3.1980 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla Kuopion RO:ssa kanteenaan lausunut, että A Oy oli 23.5.1979 tehdystä hakemuksesta Riihimäen KO:ssa 3.7.1979 asetettu konkurssiin, jossa valvonta oli toimitettu 10.12.1979. B Oy oli saanut 27.4.1979 päivätyllä, Asunto Oy X:n allekirjoittamalla panttaussitoumuksella A Oy:ltä pantiksi A Oy:n B Oy:lle olevasta tilivelasta asunto-osakeyhtiön 4.1.1975 tunnustaman 50 000 markan määräisen haltijavelkakirjan, jonka sisällön maksamisen vakuudeksi oli 14.1.1975 vahvistettu kiinnitys asunto-osakeyhtiön omistamaan tilaan z. Koska panttauksen tapatuessa A Oy oli omistanut asunto-osakeyhtiön koko osakekannan ja asunto-osakeyhtiö oli ollut vain muodollisesti A Oy:stä erillinen yhtiö, todellisena pantinantajana oli pidettävä A Oy:tä. Koska A Oy siten oli viimeisinä 60 päivänä ennen konkurssin alkua antanut pantin velasta, jota otettaessa sellaista vakuutta ei ollut määrätty, konkurssipesä oli vaatinut, että mainittu panttaus julistettaisiin konkurssisäännön 46 §:n e kohdan nojalla peräytyneeksi.

B Oy oli kanteessa kuultuaan lausunut että, koska pantattu velkakirja oli ollut asunto-osakeyhtiön eikä A Oy:n omaisuutta, panttausta ei voitu konkurssisäännön nojalla julistaa peräytyneeksi. Vielä B Oy oli lausunut, että se oli saanut puheena olevan saatavansa maksamisen vakuudeksi pantin jo 6.7.1977 ja että tuo pantti oli sittemmin vaihdettu nyt kysymyksessä olevaan panttiin sekä että velkaa otettaessa oli pantista sovittu. Näillä perusteilla B Oy oli vastustanut kannetta.

RO p. 10.4.1980 oli lausunut selvitetyksi, että asunto-osakeyhtiö oli 27.4.1979 päivätyllä panttaussitoumuksella pantannut B Oy:lle A Oy:n luoton vakuudeksi omistamansa tilaan z kiinnitetyn haltijavelkakirjan pääomaltaan 50 000 markkaa ja että A Oy oli 23.5.1979 tehdystä hakemuksesta sittemmin asetettu konkurssiin, mutta koska mainitun pantin oli antanut asunto-osakeyhtiö eikä A Oy:tä voitu pitää pantin antajana sillä perusteella, että se oli panttaushetkellä omistanut pääosan asunto-osakeyhtiön osakekannasta, RO oli hylännyt kanteen ja velvoittanut A Oy:n konkurssipesän korvamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Itä-Suomen HO, jonka tutkittavaksi konkurssipesä oli saattanut jutun, t. 28.1.1982 oli tutkinut sen. Koska B Oy oli saanut puheena olevan A Oy:n tilivelan maksamisen vakuudeksi pantin jo 6.7.1977 ja sen jälkeen osa sanotusta tilivelasta oli maksettu ja B Oy oli saanut 6.7.1977 annetun pantin tilalle nyt kysymyksessä olevan, arvoltaan 6.7.1977 annettua panttia vähäisemmän pantin, HO oli katsonut, ettei nyt kysymyksessä olevaa panttia ollut annettu velasta, jota otettaessa sellaista vakuutta ei ollut määrätty. Sen vuoksi HO oli katsonut, ettei ollut syytä RO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.

Pyytäen valituslupaa A Oy:n konkurssipesä haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja B Oy antoi siltä pyydetyn vastauksen muutoksenhakemukseen.

KKO t. tutki jutun. Kysymyksessä olevan Asunto Oy X:n tunnustaman ja sen omistamaan tilaan z kiinnitetyn haltijavelkakirjan B Oy:lle pantiksi luovuttamisen ajankohtana asunto-osakeyhtiön 10 000 osaketta käsittäneestä osakekannasta oli A Oy:n omistuksessa 9 409 osaketta. Loput 591 osaketta kuuluivat kahdelle henkilölle, jotka olivat kirjallisesti ilmoittaneet asunto-osakeyhtiön osakkeita muodollisesti omiin nimiinsä merkitessään tosiasiallisesti toimineensa A Oy:n puolesta ja lukuun. A Oy:llä oli siten tosin ollut asunto-osakeyhtiössä osakeomistukseen perustuva määräämisvalta. Kysymyksessä olevaa panttia ei osakeomistussuhteista huolimatta kuitenkaan voitu katsoa annetun A Oy:n varallisuudesta eikä sitä konkurssisäännön 46 §:n e kohdan säännös huomioon ottaen siten voitu julistaa peräytyneeksi A Oy:n konkurssipesään. Näillä perusteilla KKO jätti HO:n tuomion lopputuloksen pysyväksi. A Oy:n konkurssipesä velvoitettiin suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi sillä vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista 850 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Ådahl ja Nikkarinen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Karetie ja Rosokivi

Sivun alkuun